Sain tänään loistoidean: illalla paistettaisi pitkästä aikaa lettuja. Ja katso, näin tapahtui 🙂 Nyt on maha täynnä lettuja hyvä tulla tännekin höpöttelemään ja hehkuttamaan.
Projekti piti aloittaa reseptigooglettelulla, koska vaikka teen sikahyviä lettuja niin jostain syystä en edes muista milloinka viimeiksi olisi tullut tehtyä. Ei siis voinut ihan luottaa muistiinsa. Löytynyt resepti oli kutakuinkin tälläinen:

2 munaa
5 dl maitoa/kublavettä
1,5 dl vehnäjauhoja
1 dl ohrajauhoja
sopiva nokare voita

Suoritin reseptinmukaisen taikinan, muistin jopa siivilöidä jauhot sekaan ettei tule paakkuja. Laitoin neljä desiä maitoa ja yhden desilitran kuplantekolaitteella kuplitettua vettä. En ole oikein koskaan luottanut tähän kuplailukikkaan, kun se taikina toki pitää sekoittaa ja sitten laittaa jääkaappiin tekeytymään, niin eikö ne kuplat siinä hötäkässä oo karanneet jo kauas? Kertokaa joku mikä on totuus tässä asiassa. Voisin toki tehdä kokeen että vispaan lasillisen vissyä ja laitan sen jääkaappiin oleilemaan vaikka vajaaksi tunniksi… Mutta tällä kertaa näin, ja sitten jaoin taikinan kahteen osaan. Ensimmäiseen kulhoon lisäsin tipan savuaromia, melko reilusti jo tässä blogissa kuuluisaksi tulleesta pitsamyllystä, hiukan aromisuolaa ja mustapippuria sekä pienen tilkkasen seesamiöljyä. Niinsanottu suolainen taikina siis. Toiseen yhden muussatun banaanin ja kevyen ripauksen sokeria, jälkiruokalettuja varten luonnollisesti tämä. Sitten taikinat vaan jääkaappiin ässehtimään ja bloggari sohvalle pohtimaan jo tulevia lettutaikinoita.

Tykkään suolaisista letuista ihan sellaisenaan ja hyväksi maustettu taikina on kaiken a j o. Ensi viikolla (koska on ihan sellainen tunne että lettuja voi tulla tehtyä tulevaisuudessa useamminkin) ajattelin että voisi kokeilla maustaa taikinaa esimerkiksi savupaprikalla ja tuoreella valkosipulilla. Myös raastimella tuusannuuskaksi vedettyä selleriä ja sipulia vois sekoittaa taikinaan. Ja tuota seesamiöljyä laittaa vaikka vähän enemmänkin, korvata sillä jopa osan voista… Yrttejä voisi ajatella silppuavansa joskus sekaan tuolta parvekkeelta, ja kasvaahan siellä pinaattiakin eli joskus ehkä kivoja vähän vihertäviä lettuja 🙂 Näistä kokeiluista ehkä lisää sitten kun ne tapahtuvat, nyt päivän lettukuvat teille:

dav
ensimmäinen herkku!

dav
lettu täytteineen

dav
banaaniversio

Suolaiset letut olivat ihanan ohuita ja rapeita, osa meni ihan sellaisenaan kun olivat vaan kertakaikkiaan niin hyviä! Mausteet eivät sinällään maistuneet mielestäni, mutta varmasti olivat syynä siihen että yleismaku oli niin hyvä. Ja tietty voissa paistaminen on vastuussa paljosta 🙂 Kuten kuvastakin havaitaan osan päälle/väliiin laitettiin kinkkua tai juustoa tai molempia, nämäkin olivat luonnollisesti vallan toimivia.
Banaaniletuista tuli aika paksuja ja siinä vaiheessa oli jo mahassakin sen verran herkkua että niistä en niin paljoa innostunut. Ehkä ensi kerralla pikkuisen vähemmän makeampaa jälkiruokataikinaa, ja banaani on pyrittävä saamaan sileämmäksi mäskiksi.
Tai onko se jälkiruoka edes pakollinen, suolaisia lettuja vaan koko rahalla (ja juustotäytteellä) 😀 Ihan parasta iltapalaherkkua, yhtä hyvää kuin lauantai-illan lohisalaatti.

Advertisement

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s