IMG_20171006_140555.jpg
siinä se lepää

Siltä varalta ettettet tienneet: paras syysruoka on kurpitsasosekeitto.
Tässä suuntaa-antava reseptintapainen että pääsette varmistamaan ihan itse väitteen paikkaansapitävyyden.

Aineksia:

1 iso myskikurpitsajööti
2-3 sipulia
reilusti varsiselleriä, varren pituudesta ja paksuudesta riippuen 3-6 vartta 🙂
4-5 valkosipulinkynttä
lusikallinen raastettua inkivääriä tai inkivääritahnaa
kana- tai kasvisliemikuutiota tahi fondia
pikkuisen tuoretta habaneroa
vaihtoehtoisesti ripaus tai useampi pakistanin äitien tulisehkoa curryjauhetta
currymyllystä jauhettua currymaustetta
sitruunaruohojauhetta/tahnaa yms. mitä nyt kaapista sattuu löytymään ja sopivasti itämaiselta vivahtaa
tölkki kookoskermaa (tai -maitoa)

Prosessi:

Lohkotaan kurpitsa jonkinmoisiksi paloiksi, poistetaan sisältä löytyvä siemenmäski. (Tuskastuttavaa puuhaa koska oikeat työkalut (lue: sirkkeli) puuttuivat ja veitsien ja leikkuulaudan kanssa jouduin tulemaan toimeen.) Pyöritellään lohkot öljyssä, taisinpa ripotella hiukan suolaa ja pippuriakin päälle, nakataan pellille ja uuniin. Noin 200 astetta ja noin 30 minuuttia, lohkojen koostahan tuo mahtaa paljonkin riippua kauanko niitä kannattaa siellä pitää. Sitten kun pinta alkaa näyttää siltä että se ehkä on saanut jo tai pian saamassa väriä niin ulos jäähtymään mokomat.

IMG_20171006_140443.jpg
uunitettuja jäähdytettyjä kuorittuja kurpitsalohkoja

Kurpitsojen uuneillessa kokkaaja on tietenkin silpunnut sellerin ja sipulin ja laittanut ne kattilaan, päälle vettä, liemikuutiota/fondia ja mausteita. Kivasti siellä porisevat ihan löllöpehmeiksi herkullisen makuisessa ja tuoksuisessa liemessä, joo.
Jäähtyneistä kurpitsalohkoista pitäisi sitten kuoren irrota suhteellisen kivuttomasti. Tässä vaiheessa tulee toki paljon sotkua kun ne piti mukamas öljytä… Ensi kerralla kokeilen paahtaa ihan sellaisenaan, kun olen laiska herkkusuu. Tämä ei siis muutenkaan ole mikään pikaruoka, mutta kertakaikkiaan niin hyvää että isojen kattiloiden omistajille voisin sanoa että tehkää kerralla suoraan tupla-annos.
Kurpitsalohkot sitten vaan kattilaan liemen sekaan. Jos kurpitsat ovat uunissa pehmenneet täysin niin niitä ei tarvitse juurikaan enää keitellä, mutta joukossa saattaa olla kiinteämpiäkin kimpaleita joten ehkä tilkka vettä (itse laitoin tässä vaiheessa tiikerin nokkaunta, eli kupillisen teetä) että rakenne on about sopiva. Tässä vaiheessa kannattaa myös maistella suolaa ja muuta, ja koska yleensä murustelen alussa varovasti puolikkaan liemikuution tms. niin tässä vaiheessa yleensä lisään lisää murustettua liemikuutiota tai jotain muuta suolapitoista tai chilipitoista esim. jos maku tuntuu liian miedolta. Kun kurpitsat ja tässä vaiheessa lisätyt mausteet ovat aikansa hautuneet liemessä niin että kaikki on varmasti pehmeää ja kypsää ja hyvää niin kookoskermapurkin sisältö huuhdevesineen sekaan ja sauvasekottimella sileäksi.
Kannattaa keskittyä siihen soseuttamiseen huolella ettei käy niinkuin eräälle jonka ajatukset ehkä hieman pääsivät harhailemaan.

IMG_20171006_162250.jpg
breaking news! kuuma soppa polttaa

Tämä on erinomaisen hyvä syysruoka koska lienee myskikurpitsasesonki, ja ruoan väri on syksyisten lehtien kaltainen. Lisäksi keitto on ihanan lämmittävä (jollei jopa polttava) kun maustaminen onnistuu sopivasti. Tarkoitus on siis tehdä senmakuista sörsseliä että chilipäät jäävät kaipaamaan lisää mutta mummon lihapulliin ja perunamuusiin tottuneet vähän ihmettelevät että mitäs tämä nyt on.
Tämä on hyvä myös siksi että on aika muunneltava. Perusresepti on suorastaan vegaaninen ehkä eli lähtötilanne on siltäkin kantilta hyvä. Päälle voi ripotella esim. chiliöljyssä paistettua pieneksi silputtua kanaa tai kalkkunaa (jauhelihana saa kaupasta jossei jaksa silputa pientä murua, se toki pitää jaksaa sitten pannulla murustaa :)), tuoreella chilillä maustettuja katkarapuja,
krutonkeja, paahdettua sipulia, paahdettuja siemeniä, nokareen ranskankermaa/raejuustoa tms. hapanta ja kylmää joka antaa hienon kontrastin kuumalle, hieman makealle ja mausteiselle kurpitsalle, lista on varmaan lähes loputon. Oikein noheva kai putsaisi sisältä löytyvät siemenet ja paahtaisi ne keiton pinnalle… Minulta jäi tekemättä. Tässä pari kuvaa yhdestä esimerkkiannoksesta, vaikka on tuota monta lautasellista syöty ihan sellaisenaankin.

IMG_20171006_163150.jpg
nam
IMG_20171006_163306.jpg
nam

Tämän päivän lounassopan päälle roiskin raejuustonokareita ja paahdettua sipulia sekä viimeistelin setin kurpitsansiemenöljyllä. Se on maukasta ja sopii ihan kaikkeen, myös tähän 🙂

Testatkaa heti kaikki, ehdottoman hyvää! Ja kertokaa kokemuksistanne 🙂

Advertisement

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s