Blogi on ollut backburnerilla näemmä aika pitkään. Oli kuitenkin kiva lueskella eilen illalla omia vanhoja juttujaan, eikä siitä sitten ollut pitkä matka päästä tähän että kirjoitteleekin taas jotain. Tai oli. Chromella en saanut toimimaan wordpressiä, siirryin Firefoxiin ja vaikuttaisi onnistuvan.

Eri asia on sitten onko asiaa. Mutta katsotaanpa onko laitteissa ruokakuvia, ja pitäiskö wordpress asentaa uuteen tablettiin jotta sieltä voisi jakaa tänne kuvia joskus.. Paljon on aina teknistä säätöä jos on pitänyt taukoa. Kokeilen kuitenkin 🙂

jouluaaton alkupaloja
jouluyön iltapaloja 🙂

Puhelimesta löytyi blogin teemaan sopivia kuvia muutama, aloitetaan siis katsauksella lähimenneisyyteen. Yllä näemme vähän joulutunnelmia. Ensimmäisen kuvan mereneläväleipäset olivat hyvin kylmän ja kuivan kuohuviinin kanssa perin miellyttävä aloitus joulun syömingeille. Perusruisleivästä leikkasin näihin pieniä paloja, joita päällystelin kaikenlaisella. Pirkka skagen on suht mukava tuote, joten meillä oli sitä ja sitä on muutamilla leipäsillä. Oman lautaseni parilla leipäsellä oli sienisalaattia jonka päällä graavilohta tai vain timjamia ja ituja. Perusgraavilohileipäsissä taisi olla tuorejuustoa jonka päällä graavilohta, timjamia ja ituja.

Sienisalaatin tein itse, enkä tiedä mitä siinä tapahtui, mutta se ei jotenkin ollut niin hyvää kuin se yleensä on. Maistelin ja maistelin enkä oikein keksinyt missä vika on. Päädyin lisäämään vähän sokeria ja söin kuin söinkin kaiken.. mutta tuo saattoi olla joulun suurin mysteeri. Voisiko se olla sienet.. en tehnyt mitään kokeellista kastikkeen suhteen, en lisäillyt sekaan kiiviä enkä kukkakaalia.. eikä makuhermotkaan saaneet tosiaan langanpäästä oikein kiinni että missä vika. Noh, ei sitä enää ole syytä pohtia, nyt on jo noin kuukausi joulusta.

Toisen kuvan ns. joulutortuista en tiedä mitä sanoa 🙂 En ole oikeastaan kovinkaan suuri makeiden torttujen ystävä, vaikka niissä olisi wienernougattäyte, ja meillä on kiva kissamuotti, niin leikattiin torttutaikinasta kissan muotoisia paloja ja laitettiin päälle sipulia ja juustoa. Vähän huolimattomasti, kenties johtuen kaikesta viinistä. Juustokissatortut syötiin kuitenkin kaikki tuoreina, niitä ei jäänyt ikinä seuraavalle aamulle joten oletan että olivat kohtuullisen hyviä :)🍷

Itämeren aaltojen klassikko, katkarapuleipä
Kreikkaa Virossa

Seuraavat kaksi kuvaa ovat loppiaisen Tallinnanreissulta. Ensimmäinen tuskin kaipaa selityksiä.🍤

Toisesta sensijaan voisi kirjoittaa pidemmänkin tarinan. Perjantaina kun olimme päässeet perille ja asettuneet hotelliin ja kaataneet lasehin alkumaljat perillepääsyn kunniaksi, niin keskustelu alkoi miltei heti pyöriä sen ympärillä että mihinkäs sitä mentäisi syömään tänä iltana. Nopeasti tuli idea kreikkalaisesta ravintolasta, ja eikun laitteet laulamaan ja lopulta löysimme itsemme taksista köröttelemästä jonnekin lähiöjontkaan. Taksikuski ei meinannut uskoa että sieltä kerrostalolähiöstä mitään ravintolaa löytyisi, ja olisi vissiin jo kääntynyt takaisin ennekuin päästiin siihen varsinaiseen osoitteeseen. Ja siellähän oli ravintola, aukioleva jopa, ja selvästi tunnelma oli kreikkalainen.

Ruuat olivat mainioita. Alkupalaksi saimme tietenkin tsatsikia, ja jotenkin erityisen herkullista ohutleipää tai miksi sitä nyt sanoisi. Ehkä meillä oli jo vähän nälkä siinä ja se vaikutti kokemukseen, samoin tietenkin viini, mutta oli se kyllä hyvää, siis sekä leipä että tsatsiki olivat niin hyviä että voisi syödä pelkältikin, mutta yhdessä tietysti parempaa. Nam. Pääruoaksi yksi otti moussakan, ja loput kolme kuvan comboplatterin. Mukava omistaja/tarjoilija/kokki pahoitteli että heillä oli kyseiseen annokseen kuuluvat porsaannoisetit tms. loppu, ja kysyi voiko hän tehdä meille jauhelihapihvin sensijaan, vakuutti että se on herkullinen ja hänen äitinsä reseptillä tehty. Tämä jauhelihapihvi on kuvan oikeassa reunassa vaalean yrttikastikkeen alla, ja se oli kyllä hyvä jauhelihapihvi! Paksu, mehevä ja murea, persiljainen ja herkullinen.

Viini oli hyvää, maistoin myös moussakaa ja se oli aivan suussasulavaa ja kiinnostavasti maustettua, mmmmm.🍷 Jälkiruoaksi tietenkin ouzoa, ja saimme jopa mukaan käyntikortin. Olimme ilmeisesti ensimmäiset suomalaiset jotka olivat eksyneet sinne sitten koronan alkamisen. Sitä ennen oli kuulemma käynyt usein suomalaisia mutta nyt ei moneen vuoteen enää yhtään. Se selittikin sitä suurta ystävällisyyttä vähän.

Tallinnan reissu oli monella tapaa hyvä. Siellä maisteltiin monenlaista herkkua, siellä nähtiin kaikenlaista. Parhainta herkkua, tai ainakin yllättävintä, löysin hotellia vastapäätä olevan ostarin marketista.

No nyt!!

Premium-tyyppisiä perunalastuja! Olisin halunnut ottaa kaikki, mutta lähdin etenemään oikeasta reunasta ja sain siis kannettua kotiin vain mustan tryffelin ja kaviaarin makuiset pussit. Hyviä olivat, tryffeli oli parempi näistä kahdesta. Täytyisi päästä testaamaan loputkin kolme! Ehkä ensi vuonna taas Tallinnaan…

Aidosti parhainta herkkua syötiin kuitenkin lauantai-iltana. En muista ravintolan nimeä, enkä aivan kovin tarkkaan muista mitä söin. Mutta, ai että oli hyvää, maltoin ottaa kuva alkupalasta joka oli mereneläväinen. Lisään sen alle. Kuva puhukoon puolestaan.

Fine dining on sitten mukavaa

Tämä menneiden viikkojen havinaa -postaus olisi jo syytä kohta tuutata ilmoille, että pääsisin tutkimaan teknisiä asioita, ja tekemään seuraavan postauksen. Ehkä jopa kokeilemaan postausta uudelta tabletilta!

Päätän tämän lyhyeen kuvakavalkadiin, jonka teema on ulkona syöminen viime aikoina.

vähän pizzaraksia

Tuulensuun juustopiirakka
Advertisement

Leave a Reply

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s